Blogi: Älä anna menestyksen yllättää

Etelä-Kymenlaakson nouseva akkuklusteri on toteutuessaan kova tekijä koko Euroopan tasolla – Suomesta puhumattakaan. Power Coast -ekosysteemin kokonaisvaikutus on potentiaalisesti niin iso, ettemme sitä vielä edes aivan ymmärrä, mutta konkreettinen valmistautuminen on aloittava nyt, kirjoittaa johtaja Ilkka Hasanen Cursorin Invest In -palvelusta.

Akkuklusteriin on vanhastaan suunnitteilla kolme isoa teollista hanketta: CAM-akkumateriaalitehdas ja akkukennotehdas Kotkaan sekä pCAM-akkumateriaalitehdas BPED-laitos Haminaan. Nyt myös akkumateriaalien kierrätys- sekä jalostuslaitoksia suunnitellaan Haminaan.

Jopa 30 000 henkilötyövuoden työpanosta jo rakennusvaiheessa vaativat tehdasprojektit voivat tuoda seudulle ennennäkemätöntä taloudellista dynaamisuutta jo yksistään yritysten maksamina veroina.
Arvioiden mukaan verokertymä rakennusajalta on noin miljardi euroa ja pysyy suunnilleen samalla tasolla vuosittain, jahka tehtaiden operatiivinen vaihe kokonaisuudessaan on käynnistynyt.

Sanomattakin on selvää, että jos näitä lukuja päästään edes lähelle, löytyy seudun kuntien kassasta pian rahaa aivan eri tavalla kuin nyt. Kaupunkikehitykseen voidaan lisätä uusia työkaluja, jotka puolestaan ruokkivat positiivista kierrettä: seudun houkuttelevuus kasvaa entisestään, kun hyvä seuraa hyvää.

Iso kuva haltuun!

Kymmenen vuoden päästä – tai vähintään 2030-luvun lopulla – voi Kotka-Haminan seutu olla hyvin eri näköinen kuin tänä päivänä: kansainvälisempi, vauraampi, kukoistavampi. Meidän on kyettävä näkemään mahdollisuudet ja tehtävä töitä, jotta päästään haluttuihin tuloksiin.

Hyvä lähtökohta on hahmottaa muutoksen mittakaava. Vaikka näiden tehtaiden saaminen seudulle samassa aikaikkunassa olisi jättipotti, se ei kuitenkaan ole koko kuva. Nämä laitokset tulevat tarvitsemaan kymmeniä paikallisia pk-yrityksiä tuottamaan palveluita tehtaille ja niiden työntekijöille. Näiden ”tähtisolistien” ympärille pitää rakentaa iso orkesteri.

Majoitusmestarille töitä

Yksi väkisinkin eteen tuleva rasti on asuminen. Rakennusaikana voidaan tyytyä väliaikaisen asumisen ratkaisuihin, mutta tätäkin puolta pitää kehittää ja monipuolistaa. Rakentamisurakka kestää arviolta 8-10 vuotta, jolloin piikkivuosina tarvitaan seudulle kenties 5000 – 6 000 työntekijää, joten paikallinen majoituskapasiteetti tullee kohtaamaan ison haasteen.

Kun ensimmäiset vaiheet ovat pystyssä ja toiminnassa, niitä pyörittämään tarvitaan arviolta 4 000 työntekijää. Tekijät haalitaan kotimaasta ja vähän kauempaakin, mutta työntekijöiden taustasta riippumatta tarpeet ovat yhtenäiset: asumisratkaisuilta toivotaan monipuolisuutta, olipa sitten kysymys omistus- tai vuokra-asumisesta tai ihan vain reissulaisen keikkamajoituksesta. Nykysuunnitelmien mukaan tehtaiden työntekijämäärät lähes tuplaantuvat, kun tehtaat ovat kokonaisuudessaan valmiit.

Perheet äänestävät jaloillaan

Me emme voi vielä tietää, kuinka monella työntekijällä on mukanaan perhe, mutta epäilemättä moni puoliso ja lapsikatras suuntaa myös Etelä-Kymenlaaksoon. Paikallisten kuntien tulee kaavoittaa ja auttaa rakentamaan uusia asuinalueita, jotta tulokkaat saavat hyvän, onnistuneen startin uudella paikkakunnalla.

Ekosysteemin momentum säilytetään pitovoimaa lisäämällä. Kotouttamisen täytyy olla suunnitelmallista ja holistista: tavoitteena on, että kun koko perhe saadaan viihtymään seudulla niin, että paikkakunnalle myös jäädään, kasvatetaan juuret, luodaan uudenlainen identiteetti.

Tämä integroituminen rakentuu pienistä arjen asioista, jotka jättävät ison muistijäljen – alkaen ihan vaikka kirjastokortin hakemisesta lähikirjastosta. Seutumme tulee kansainvälistymään merkittävästi näiden investointien myötä.

Logistiikka solmussa?

Myös liikenteeseen liittyviä tarpeita riittää. Alustavien kaavailujen mukaan tehtaissa käy jopa tuhat rekkaa päivässä: trafiikista leijonanosa kohdistuu Kotkan Keltakallion tehtaisiin ja loput Haminan laitoksiin. Logistinen palapeli on niin massiivinen, että LUT ja Xamk on värvätty hätiin tekemään simulointiprojektia, jossa tavara- ja liikennevirtoja pyritään optimoimaan.

Sitten on vielä työntekijöiden liikuttaminen tehtaalle ja sieltä pois päivittäin. Jos yksin Keltakallion alueella voi lopulta olla lähes 6 000 työntekijää kolmessa vuorossa, kukin vuoronvaihto liikuttaa isoa porukkaa. Bussi tunnin välein tehtaan pysäkillä ei ongelmaa ratkaise. Mutta kun julkisen liikenteen mahdollisiin pullonkauloihin kiinnitetään huomiota jo nyt, ei liikennehaaste tunnu ylitsepääsemättömältä sitten, kun tilanne on päällä.

Kun suunnittelua määrätietoisesti aktivoidaan, ajatuskin ehtii matkan varrella kirkastua.

Julkisen liikenteen lisäksi tulee huomioida parkkipaikkojen määrä – ja tuhat muuta asiaa. Vaivannäkö kuitenkin kannattaa, mikäli Power Coastin visio toteutuu ja Kotka-Haminassa alkaa Suomen mittakaavassa ennennäkemätön akkuklusterin aikakausi.

Katse pallossa!

Tavoitteenamme seudun kuntien ja kaupunkien kanssa on se, että ensisijaisesti paikalliset ihmiset ja yritykset voittavat tässä kuviossa ja korjaavat menestyksen hedelmät. Sitten vasta on vuorossa muu Suomi ja kansainväliset toimijat. Tästä marssijärjestyksestä emme halua tinkiä.

Paikkakunnan väen kannattaa seurata aktiivisesti Power Coast -ekosysteemin kehitystä ja myös miettiä, miten siinä voi olla omakohtaisesti mukana.

Kirjoittaja on Cursor Oy:n Invest in johtaja, Ilkka Hasanen

Lue lisää Power Coast akku-uutisia osoitteessa powercoast.fi